– Torjuntanäyttöpääte voi tosin muuttua interaktiiviseksi ikkunaksi Nusselderin teoksessa Interface fantacy
Skreenien, näyttöjen, valkokankaiden synty ei ole sattuma, juuri tällainen pinnan visualisoituminen vastaa esiteknologiseen tarpeeseen, joka on tuttu unesta: toiveiden ja pelkojen mekanismeista.
Mutta mitä katselemme nyt kun katselemme näyttöpäätteitä? Psykoanalyytiselta kannalta usein päällä on eräänlainen torjuntanäyttö, skreeni joka visualisoi halumme ja ahdistuksemme. Skreeni visualisoi esimerkiksi pelkomme, Lacanin mukaan näin synnytetään fantasmaattinen rakennelma, torjuntakuvio, jonka avulla hahmoton ahdistus muutetaan peloksi.
Nusselderin mukaan virtuaalisuus ja näyttöpäätteet ovat erityisen tehokkaita visualisoimaan ahdistusta, muuttamaan se pelon ja kauhun kuviksi. Tällöin kyseessä on defenssinäyttö, jonka myötä yhteys kuvien takana olevaan ahdistukseen kadotetaan.
Näyttöpääte voi kuitenkin olla myös ikkuna; tarkemmin sanoen se voi olla verhot ikkunassa. Verhot joihin illuusiomme piirtyvät, mutta joiden taakse ikkunaan ja sen taakse reaaliseen on jonkinlainen yhteys. Näyttöpääte voi olla valoverho, jossa poissaoleva voi symbolisesti tulla vihjatuksi.
Näyttöpääte voi olla ikkuna, silloin kun sen kautta syntyy aavistus todellisesta toisesta. Nusselderin mukaan puhe, kieli ja sanan käyttö on edelleen keskeinen seikka, joka voi tehdä näyttöpäätteestä ikkunan. Verbaalinen ilmaisu toimii yhä merkisijoistä olennaisimpana. Tämän voi todistaa sen myötä kuinka Lacan määrittelee toimivan fantasian.
Fantasiassa a) nautinto hallitsee, ja b) kuvat vallitsevat mutta c) merkitsijä työskentelee. Tai kun fantasia alkaa toimia se luo kuvien leikkiä ja silloin kuvat ovatkin jo asettuneet kerronnan tai jonkin muun merkitsijän leikille.