Caesar-salaatin valmistamisessa parasta ovat ehkä ne pöydän ääressä tehdyt eleet salaattikastiketta valmistettaessa. Luulin pitkän aikaa, että Caesar tarkoittaa nimenomaan ruokailijoiden edessä näyttävin elkein pyöräytettyä salaattikastiketta. Huoneen lämpöiset munat, oliiviöljy, sardiinit, sitruuna, parmesaani ja taikasauva. Sitten dressing ja salaattiainesten ylle heitetään verho.
Minulla näihin elkeisiin ei olisi varaa vieläkään, vaikka pientä edistystä on tapahtunut siihen hellyttävän ensimmäiseen omaan Caesar-salaattiini. Oli lauantai-ilta ja dressing tarkoitti jotain muuta kuin kastiketta. Valkoviini otettiin jääkaapista, kaikki oli ostettua sekä varovaista. Miten salaatinlehdet ja krutongit olivatkin niin kuiva yhdistelmä, kanamunan lohkotkin tarkertuivat kitalakeen – ja minä keisarin elein purskottamassa huonoa valmiskastiketta kaiken ylle. Silti se oli olevinaan hienoa.
Myöhemmin taas toimin liiankin reippain ottein, tempaisten puutarhasta pari kourallista vihersalaattia jonka kitkeriä osia en huomannut poistaa, mukaan vielä kourallinen rucolaa ja kesäkaalin suikaleita. Kaikki siis väärin. Ja ruokailijat saivat itse purskottaa annokensa ylle valmiskastiketta.
Vähitellen olen vasta tutustumassa salaatinlehtien eroihin, ja Caesar-salaattiin kuuluu mieto ja mehukas roomansalaatti tai vastaava. Ei mikään lollo rosso.
Paahtoleivästä uunissa rapeutetut krutongit ovat joskus jääneet pehmeiksi sisältä, ja vielä kun palat ovat isoja ja niitä on liikaa – niin, jaksavatko ruokailijat kiitellä kohteliaasti sellaista salaattia. Nyt olen oppinut etenemään leipäpala kerrallan – rapeat ja valkosipulilla sivellyt paahtoleivät krutongeiksi paloiteltuina – niin että ainekset ovat jokseenkin balanssissa.
Tarinan mukaan Caesar-salaatti oli aikoinaan joskus 30-luvulla Hollywoodin favourite. Ainekset olivat keittiössä improvisoituja, ja toivottua glamouria saatiin siten, että kokki tuli pöydän luo valmistamaan kastikkeen. On totta, että kastike olisi parempaa, jos se hieman vetäytyisi ensin. Näyttävästi sauvasekoittimella tehty kruunaus on kuitenkin koko salaatin idea, kunhan vain tuon kastike-sanan tilalle löytyisi joku dressing, tai vastaava ilmaus.
(2013)