Sanalla ”kevät” on ehkä erilainen sisältö kuin sanalla ”spring”. Kevät alkaa vähäisemmistä merkeistä täällä pohjoisessa: siinä on pakostakin etäistä aavistusta ja ennakointia.
Samoin kuin puut kasvat täällä suorina ja ohuina. Kuten hämärässä venyvät taimet, nuoret männytkin kurkottavat ylöspäin, venyvät valon puutteessa. Niiden latvoihin on koodautunut ennakointi, ylemmäs ja lähemmäs valoa. Etelässä puut levittävät oksansa korkealle pyrkimisen sijaan.
Kevään aavistus on odotusta. Kun aurinko valaisee, vihreä elpyy. Vaikka mikään ei verso, eikä uusi vihreä kasva – silti havupuiden vihreä elpyy jo.
Havujen herääminen on aavistuksen kaltainen, se tapahtuu jo maaliskuussa, kun valo lisääntyy muttei lämpö.
Havu ennakoi kevään, ehkä sillä on soluissa jäätymätöntä nestettä. Latvat aloittavat yhteyttämisen vaikka juuret ovat vielä jäässä. Valo repäisee kävyt auki ja siemenet leijailevat hangelle. Tämä tapahtuu jo, kun lehtisilmut vielä uinuvat.
Kevään aavistuksen – sen aloittamisen jo ennen, ennen kuin se on tullut – voi havaita myös valkosipulin kynnessä, jos sitä ei ole tapettu säteilyttämällä. Vihreät idut työntyvät esiin, ja keväällä sipuleita poistetaan runsaasti kauppojen hyllyiltä.
xxx
Aavistus, jonka koen keväässä, on kasvillisuuden heräämisen kanssa samantapainen: olen kostean sumuisessa tilassa, kuin kasvi sumutinpullon alla jalat ravassa. Kun haistan kevään, minussa viriää tuo jo rappeutunut aisti, joka koskettelee ilman molekyylejä.
Hajuaisti kosketuksen tapainen, mutta se koskettelee ilmaa. Lumi saa tuoksun, kun se kostuu. Nenään kantautuu myös muita etäisiä, aavistuksen kaltaisia kosketuksia. Ne luonnehtivat kevättä.
Toki kevät tulee myös korvaan ja ilmenee akustisesti. Valon lisääntyminen muuttaa pohjoisten lintujen piipityksen viserrykseksi: tammikuinen tiaisen harvakseltaan tapahtuva yksitavuinen muuttuu jo maaliskuussa monitavuiseksi.
Lintujen aivoissa tapahtuu iso hormonaalinen muutos. Varsinkin kurjilla. Ne muuttuvat kiimaisiksi eivätkä halua muuta kuin pesää minne päästä parittelemaan.
Ne vastaavat valoon. Näin lintujen viserrys muuttaa valon akustiseksi. Varsinkin tiaisten äly ja valppaus tässä uuden akustisen ympäristön julki kuuluttamiseen on ihailtavaa. Ne ovat ensimmäisiä ja ikään kuin avaavat pelin muillekin.
On lohduttavaa ajatella, että valon lisääntyminen on ikuinen, pysyvä ja kellontarkka tapahtuma. Se herättää linnut lähes yhtä tarkasti. Kasvit aktivoituvat myös suhteellisen tarkasti kevättä varten, ja ihmiset osaavat odottaa.
Toki pilvet voivat pimentää pahastikin kevättä, taimet ikkunalla kasvavat eri lailla eri keväinä. Säätilat ja tuulten virtaukset vaihtelevat: ne ovat tuoneet huonoja keväitä ja hyviä keväitä.