Yli sata vuotta sitten Jyväskylässä, vuonna 1909, Joel Lehtonen sekoili Keski-Suomalaisen kesätoimittajana. Hän otti kuppia Rantapuiston ravintolassa ja oli kirjailijanuransa pohjalla. Sitä hänelle tarjosivat niin A Kordelin kuin Y Blomsedt. Kerran kesällä -romaanissa he ovat mukana, mukana on myös eräänlainen omakuva Lehtosesta itsestään falskina tapauksena – nimellä Lauri Falk. Esa Sironen kertoo tuosta Joel Lehtosen kesästä Suur-Jyväskylä -lehden artikkelissa 13.6.
Lehtonen kuvaus kesää jyväskyläläisen kartanon verannalla. Edellisenä yönä Falk oli kiivennyt kännissä talon ullakkohuoneeseen, erästä tuohikulttuurintutkijaa herättelemään, alhaalla muu Rantapuiston ravintolasta tullut seurue hoilaili laulujaan. No, talon pulska emäntä sieltä säpsähti hereille ja säikähti pahan kerran.
Seuraavana aamuna tehtiin anteeksipyyntöä, joka päätyi kupin nosteluun ja kesäisiin päivällisiin talon terassilla. Talo oli maalattu loistavan vihreäksi tuon ajan pietarin-tyyliin, taustalla oli suuri puutarha sekä värillisten ikkunoiden kirjoma veranta. ”Toinen puoli verantaa oli nyt varjossa, mutta toiselle loi aurinko ruutujen läpi iloisia, sateenkaarena kimalelevia kuvioitaan.”
Lehtosen muotokuva kesäisestä emännästä tuo mieleen punakat savolaisnaiset Pekka Halosen maalauksissa:
”Verannalle astui nyt sangen muhkea nainen, mahtava povi ruskeassa raakasilkkipuserossa; kasvot punaiset ja valkeat kuin mansikat ja maito, silmät suuret ja sinertävät, hiukan ulkoneva; punoittavien huulten välistä nauroi luja ja terävä hammasrivi; hän oli kauppaneuvoksetar Maissi Könölin.”(56)
Siten paikalle tulee öinen sekoilija, Lehtosen omakuva, Falk. Ajan tavan mukaan hienoston svenskeeraaus tekee kielestä väriasin tapaista välkettä – loistavaa nettikieltä sata vuota sitten:
”Te siis olitte se, joka kliivasi ylös, herra Falk. Ah, ah, te ette voi uskoa” hän alkoi rallattaa nopeasti ”te olitte peloittaa hengen minusta ulos, en voinut muuta kuin kiljua ja juosta alas rappuja, näin, neglishee, ” hän kääntyä kiepsahti ”aivan neglishee.”
Joel Lehtosen kerrotaan hankkineen potkut Keski-Suomalaisesta uutis-sabotaasinsa takia. Eränä yönä, juuri ennen lehden painoon menoa, hän oli käynyt ujuttamassa lehteen tiedon oudosta venäläislaivasta, joka olisi tulossa pitkin Päijännettä kohti Jyväskylää. Oliko kyseessä laiva, joka toisi sotilaat partioimaan kaupunkia? No, aamulla rannat olivat kuitenkin täynnä väkeä ja santarmilla riitti hommia hajottaa väentungos. Lehtonen sai kähteä Savonlinnaan
Joel Lehtosen kesään kuului siis istuskelua Rantapuiston ravintolassa sekä aterioita Kordelinin talon verannalla. Tuo talo hävitettiin 1960 -luvulla, nyt paikalla on Yliopistopaino, siinä oleva tammi on peräisin kuitenkin vuosisadan alusta.
”Pian istuttiin sitten aterialla, värillisten ruutujen läikkeessä, avonaisen puutarhanoven vieressä, josta hohtivat nuppuiset omenapuut ja raikkaanvihreät karviaispensaat, ampiaisten hyristessä niissä kesälauluaan. Kadulta kuului silloin tällöin rattaiden räikynää ja kauempaa laivojen iloisia huutoja…”(60)