Erään tarinan mukaan Betlehemin tähti oli pyrstätähti, kuten kuvassa yllä esitetään. Toisen kaskun mukaan se oli enkeli, Palestiinassa tuohon aikaan tähtiä pidettiin enkeleinä. Myös monta muuta tarinaa Betlehemin tähdestä on.
Myyteissä onkin kiinnostavaa juuri se, että niistä kehkeytyy lukemiattomia eri tarinoita. Niissä on kertomuksia ja spekulaatiota liikkeelle saattavaa voimaa. Myytti ei siis ole valmis tarina, vaan pikemminkin se tarjoaa aineksia tarinaan. Tai siihen, mikä minua kiinnostaa tarinoita enemmän,se tarjoaa aineksia spekulaatioon.
Betlehemin tähti on tällainen aineksien kokonaisuus, niinpä olen koonnut seuraavaan aineistoa astronomiasta, uskontotieteestä ja legendoista – niin että lukija voi kehitellä niiden perusteella oman tarinan, tai jättäytyä katselemaan tähtitaivasta ja ajattelemaan sitä tarinapotentiaalia joka tällaisesta kumpuaa.
1. Itämaan tietäjät olivat astrologeja, jotka lukivat tulevia tapahtumia taivaalta, ja jostain syystä he osasivat tulla juuri oikean tallin luo. Legendan mukaan silloin oli kirkas päivä, eikä kukaan edes nähnyt tähteä. Sitten eräs tietäjistä otti kaivosta vettä juodakseen, ja samalla hän näki tähden loistavan veden pinnasta.
Tarinaa hieman haittaa se, että nykyään on todistettu, että tähdet voivat näkyä kaivon pinnassa vain öisin. Vaikka kaivo olisi syvällä pimeässä, se ei seuloisi päivätaivaasta tähden loistoa esiin.
Tuolloin, ajanlaskun alussa, käsitys taivaasta oli seuraavanlainen:
”Residents of 1st century Palestine believed in a three-part universe: a flat earth, a rigid dome a few thousand feet above the earth, and heaven above the dome of the sky. Angels were believed to push the sun, moon, stars and planets across the underside of the sky. In such a universe, it would have been reasonable for them to assume that God hung out a star from heaven to indicate the location of Jesus’ birth”
2. Idän ja lännen kulttuurien kohtaamisen tarina liittyy myös tähän tähteen. Sekä juutalaiset kirjanoppineet että tähtiä tutkivat itämaan tietäjät, magoit, olivat yhtä mieltä Betlehemin valoilmiön merkityksestä. Kaksi tiedon järjestelmää yhdistyivät, silloin kun kirjoja tutkivat oppineet – jotka eivät harrastaneet ollenkaan astronomiaa – kohtasivat arabien taivasta tarkkailevat magoit. Vaikka kyseessä olisi vain taru, niin silti tällä kahden eri kulttuurin kohtaamisella on merkitys.
Michale R Molnarin The Legacy of the Magi 1999, Google-books tarjoaa aiheeseen uskontotieteellisen johdannon.
3. Betlehemin tähti oli toisaalta täsmälleen profetian mukainen Jaakobin tähden ennustaminen. Vanhassa Testamentissa profeetta Balaamin ennustus tähdestä, joka syntyy Messiaan sytymisen merkiksi. Tämän ennustuksen myötä tähti liittyy välttämättä Jeesuksen syntymään.
4. Muinaisen historiankirjoituksen ja legendojen elämänkertoihin oli tapana merkitä syntymän hetki tähdellä. Oli yleistä liittää jonkin komeetta tai taivaallinen ilmestys merkkihenkilön syntymisen hetkeen. Peruste on astrologinen, jonka mukaan maan ja tähtitaivaan tapahtumat peilaavat toisiaan, ja niiden aikaero mahdollistaa ennustamisen. Oli myös hyväksyttyä osoittaa tällä tavalla kansalle suuresta henkilöstä siten, että asian merkitys korostuu. Juutalaiseen perinteeseen kuulunut midrash oli kuulemma myös tällainen.
Betlehemin yllä saattoi siis olla komeetta.The Star of Bethlehem-a Comet in 5 BC
5. Romaaneja tähden hetkestä ja Jeesuksen syntymästä on kirjoitettu paljon. Kuka tekikään kertomuksen Jeesuksen syntymästä Betlehemin tähden näkökulmasta kerrottuna?
6. Yleensä Beetlehemin tähteä on veikattu valoilmiäksi, räjähtäväksi Nova tähdeksi. Astronomisia tai uskonnollisia juttuja on helppo löytää, nämä molemmat tiedon muodot ovat hieman haitallisia siinä mielessä, että yhtä totuutta hakiessaan ne hylkäävät aina kaiken heikompana pitämänsä aineiston. Ja juuri noissa vähemmän vakuuttavissa tiedoissa voisi olla paljon kiinnostavaa.
7. Erään arvion mukaan Betlehemin tähti olisi ollut Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen vuonna 7 eKr. Itse Johannes Kepler 1500-luvun lopulla, arveli tarkkaillessaan kahden tähden liikkumista niin lähelle toisiaan, että ne muodostavat yhden suuren tähden – että tällainen ilmiö oli Betlehemin tähtikin.
Astrologia on kiinnostunut nästä jaksoista, jolloin tähdet ovat lähellä toisiaan. Ja koska Jupiter on uuden kuninkaan ja Saturnus väistyvän kuninkaan merkki, niin on luonnollista esittää niiden kohtaaminen Jeesuksen syntymässä. Mutta mitä enteitä sisältyykään siihen, että vuonna 7 eKr ne kohtasivat peräti kolme kertaa – toukokuussa, syyskuussa lokakuussa. Google books (ote) Mark Kidger: The Star of Betlehem, an Astronomers view, 1999, 45 pages to read.
Astrologian alueen tapahtumat liittyivät siis kiinteästi Betlehemin tähteen. Betlehemin tähti
8. Kyseessä saattoi myös olla tähdenpimennys. Kerrotaan, että vuonna 6 eKr kuu meni Jupiterin eteen. Tapahtuma oli astrologien mukaan uskomaton, ja suuren vallanvaihdon hetki. Niin, että mikähän se Betlehemin tähtikin oli ?