On alkukesä. Veikkaan, että nyt on tulossa kurkun kesä, ei tomatin kuten niin monena edellisenä kesänä. Viimekesinä kaupan tomaatti on ollut halpaa, ja siitä on kypsynyt ihan syötävää, kunhan olen ensin pitänyt niitä viispäivää auringossa. Tomaatin päällä on maistunut basilika piharuukusta.
Kurkun kesä on sateinen ja lämmin, sen vihollinen tomaatti puolestaan vaatii pelkkää aurinkoa kasvihuoneeseen. Viime kesä oli vaikea kurkulle: kylvin, istutin ja koulutin kurkut kolmeen otteeseen, enkä silti saanut yhtään kurkkua. Ensimmäiset taimet paahtuivat lasin alla toukokuun helteissä, toinen sukupolvi kitui koleassa kesän alussa, kylvin yli sata kurkuntainta eikä yksikään selvinnyt. Viimeiset vei joku tuholainen, jota kutsuin nakertajaksi – se napsi muutamasta henkitoreissaan olevasta kurkuntaimista varret poikki.
Michael Ondaantjen romaanissa Divisadero vilahtaa kulkuri, joka syö suoraan pientareesta. Hän matkaa mustalaisvankkureissa joskus sotien jälkeisinä vuosina, vaimon ja poikansa kanssa. Välillä hän poikkeaa tutkimaan ranskalaisten niittyjen yrttivalikoimaa, täyttää rintataskun tuoreella basilikalla, piipahtaa talojen puutarhoissa ja napsii kurkun sieltä ja tomaatin täältä, ottaa rapeaa porkkanaa – saa näin hieman syötävää vankkurissa etenevälle perheelleen.
Tällä kulkurilla olisi paljon annettavaa nykyaikaisille puutarhaihmisille, nimenomaan siksi, että hän ei tee puutarhatöitä mutta löytää silti kesäisen maan antimet.
Puutarhabuumi tarkoittaa monelle pelkkää puurtamista, alituista istuttamista ja epäonnistuneiden istutusten uusimista, ostomullan vuosittaista kärräämistä rinteisiin veden pois huuhdeltavaksi. Odotan aikaa, jolloin putarhani valtaa monivuotiset kasvit – esimerkiksi merikaali, jota ei tarvitse kylvää joka kevät vaan joka ilmestyy itse ja tarjoaa lehtensä.
Mutta mikä sopii kurkun kanssa, jos tulossa on kurkun eikä tomaatin kesä kuten veikkaan, niin silloin basilika saa kasvaa täyteen mittaan ja syksyllä se joutaa peston ainekseksi. Mutta mikä sopii kurkun kanssa ? Kieltämättä ruisleipä, voi ja kurkunviipaleet on suomalainen klassikko.
Mitä muuta? Jos edessämme on uskomaton kurkkukesä, niin kylmää kurkkukeittoa, kreikkalaista tsatsikia. Mitä vielä? Sitruunamelissan sävelet sopivat kostean raikkaaseen kurkkuun, mutta täytyyhän kurkulle löytyä muitakin seuralaisia. Mitä muuta?