„ ..katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin, ja he sanoivat „Missä on äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan.” (Matteus 2.)
Filosofi Hand Blumenberg (Die Vollzächlihkeit der Sterne -97) kirjoitti, että Matteuksen evankeliumissa kohtaa kaksi vastakkaista asiaa tähdet ja kirjat. Tähtitaivas oli herättänyt idästä tulleiden maagikkojen (magoi) huomion, ja saman asia oli herättänyt myös temppelissä kirjoihin syventyneiden (grammateis) huomion. Myös kirjat todistivat että oli syntynyt uusi kuningas – „sillä niin kirjoitettu oli”.
Tämä on ensimmäinen kerta kun „pakanatiedolla” oli merkitystä kristillisessä historiassa. Ilman taivaan tuntevia maagikoita, jotka olivat huomanneet uuden tähden, olisi myös kirjojen ennustus jäänyt huomiotta.
On huomattava, että tällä ratkaisevalla hetkellä tulkittiin sekä kirjoja että tähtiä, sekä profetiaa että taivasta. Itämaan tietäjiä, näitä vanhoja astraalikulttuurin edustajia, ei hämmästyttäntyt se, että juutalaiset sanoivat kirjojen perusteella että „olemme nähneet hänen tähtensä”.
Itämaan tietäjille taivas „oli kaikkein pysyvin” se edusti täydellistä pysyvyyttä, samaa myös antiikin kreikkalaiset sanoivat „kosmoksesta”. Mutta tietäjät eivät olleet liikkeellä vain taivaalla tähtikonstellaatiossa tapahtuneen muutoksen vuoksi. He ovat myös löytäneet paikan, tallin, johon taivaasta alas lankeava välähdys johtaa. Jumalan pojan tuleminen maan päälle oli tietäjille astrologinen tapahtuma. Eli se, että Jumalan poika tulee maan päälle liittyy siihen mitä tapahtuu taivaalla.
Nykytiede kuuluu eri tiedon järjestelmään ja se tutkii eri avaruutta, sen mukaan on mahdollista että Betlehemin tähti oli jo samunut ennen kuin sen valo saavutti maan.