On tunnettua, että Afrodite syntyi meren vaahdosta, ja myöhemminkin vaahtopäissä on nähty lukemattomien veden nymfien, merenneitojen hahmoja. Vaahto, tuo hedelmätön illuusio, siemenvaahto, on nautittavaa, mutta siitä ei synny jälkeläisiä. Kreikkalaiset tunsivat hyvin miehen hyrskyt ja vaahdon. Kerrotaan että Afroditen veistoksessa, sen vasemmassa pakarassa on pieni tummentuma. Se syntyi, kun eräs nuori mies piiloutui temppeliin yöksi ihailemaan tämän kauneutta.
Kreikkalaisille seksuaalinan aktiivisuus kuului Erokselle mutta lihallinen rakkaus kuului Afroditelle.
Itse Afroditen synnystä kerrottua tarinaa voi tulkita monella tavalla. Kun Kronos viilsi sahalaitaisella sirpillä munat isältään Uranokselta niin, että ne putosivat mereen muodostaen renkaita veden pintaan, ja Afrodite syntyi. Vaikka Uranuksen irti leikatut sukuelimet eivät voineet enää siittää, niissä oli fantasioita luovaa voimaa. Roberto Calasso kertoo, että kun veden pintaan muodostui renkaita, niin yksi noista renkaista oli vaahtoinen. Se muodosti seksuaalisten tunteiden alueen, ja siitä vaahdosta Afrodite syntyi.